Vanhasta blogista arkistoitua
Opentracker+ (OT+) waypoint output
Minulla on autossani Opentracker+ (OT+) pienen käsiradion kanssa samassa paketissa (oh5x.com) joka toimii mainiosti. Pienen virrankulutuksensa ansiosta se voi olla virroissa jatkuvasti eikä ainakaan vielä akku ole tyhjentynyt liiaksi.
Opentracker plussa osaa monista vertaisistaan poiketen myös vastaanottaa APRS-dataa ja se puskeekin sitä ulos sarjaportistaan. Ainoana ongelmana on vain se ettei sillä datalla oikeastaan tee mitään. Syitä tähän on vähintään kaksi.
- Data tulee ulos NMEA Waypoint ja Garmin waypoint muodoissa. Mikään järkevän hintainen vehje ei ymmärrä sitä. Ei edes pc:n Xastir -ohjelma
- Datasta on poistettu oleellista tietoa (tämä tekee tyhjäksi sen vaihtoehdon että data muutettaisiin esim. Arduinolla takaisin johonkin fiksumpaan formaattiin)
Koko hommassa lupaavaa on se että sillä OTplussallahan täytyy jossain vaiheessa olla se APRS-data myös siinä taivaalta tulevassa muodossa, ennenkuin sitä (ilmeisesti kaupallisista syistä) muutetaan tuohon joutavaan waypoint -formaattiin.
Mitä tästä kaikesta sitten olisi hyötyä?
- autossa voisi pitää jatkuvasti päällä aprs-lähetintä.
- autossa voisi toisinaan käyttää esim. xastiria tai homemade aprs-teksinäyttöä, raspberry pi:tä tai vaikkapa aprsdroidi-softaa. Tämä olisi osastoa rs-232 koneeseen kiinni ja softa päälle. Lopetettaessa kone irti virroista ja piuha pois. APRS träkkäys toimisi itsenäisesti, tästä riippumatta.
- Opentracker+:sta saisi helposti APRS-näytön asemalle tai vaikka vapepan johtopaikkaan.
Toteutus
Tutkailinkin jo lähdekoodia ja ymmärtääkseni osio jossa ulos lähtevä data käpistellään waypointeiksi olisi aika yksinkertaista muokata sellaiseksi että se hoitaisi vain MicE -purun, eikä muuta. Jos tuosta koodista nyt jotain ymmärrän niin tuolla parse_aprs.c:ssä on vielä mukana tuo packet_data[] jossa se näyttäisi tuota vastaanotettua dataa mukanaan kuljettavan. Osaisikohan joku™ tehdä tarvittavat muokkaukset lähdekoodiin ja kääntää sen Codewarriorilla? Minä en osaa!
Aikamoinen Raaseri
Sain syntymäpäivälahjaksi robomaasta oman Raaserini eli Raspberry Pi:n.
Kyseessä on luottokortin kokoinen 46e hintainen tietokone. Tehoa on suunnilleen saman verran kuin ensimmäisen sukupolven Xbox -pelikonsolissa eli se vastaa nopeudeltaan noin 300MHz Pentium 2 konetta.
Grafiikkasuorituskyky on tosin tässä oleellisesti parempi. Käytännössä se tarkoittaa sitä että tällä voi katsoa taulutv:stä HD-videoita ja sillä vanhalla Pentium kakkosella ei! Voi olla että harrastajayhteisö oppii jatkossa valjastamaan tämän graafisen suorituskyvyn myös peli- ja hyötyohjelmien käyttöön.
Raaserilla voi siis tehdä vastaavia asioita kuin saman tehoisella Pentium 2 -tietokoneella vuonna 2002. Sillä ei käytännössä voi kunnolla surffailla internetissä tai käyttää ainakaan Facebookin työpöytäversiota. Se ei sovellu digi-kuvien arkistointiin rajoitetun tehonsa ja tallennustilansa vuoksi. Sillä ei voi editoida videota tai pelata uusimpia pelejä.
Yksinkertaistaen voisi sanoa että sitä ei ole tarkoitettu työpöytäkoneeksi tai kannettavaksi vaan se soveltuu muuhun harrastuskäyttöön. Sen on kehittänyt ja sitä markkinoi Raspberry säätiö Englannissa ja sen ensisijainen tarkoitus on toimia ohjelmoinnin ja tietotekniikan opetusvälineenä kouluissa ja oppilaitoksissa. Tähän käyttöön se tietysti soveltuu myös kodeissa.
Tämän lisäksi sillä voi ainakin kuunnella nettiradioita, katsella tv:n kautta videoita tai kuvaesityksiä, tarkkailla lämpötiloja tai sademääriä, pelata Commodore 64:sen pelejä, kuvata automaattisesti pihalla vipeltäviä oravia webbikameralla tai ohjata vaikkapa kodin ilmanvaihtoa, lämmitystä, valaistusta tai pienlaitteita. Voipa se toimia myös kodin tietotekniikkaa palvelemassa pienenä serverikoneena yhdistäen vaikkapa tulostimen muuhun verkkoon tai hoitaa verkkosivujen suodatusta.
Raaserissa voidaan ajaa useita ARM-suorittimille sovitettuja käyttöjärjestelmiä. Näistä tärkeimpiä ovat GNU/Linux distribuutiot kuten Rasbian, OpenWRT, Debian, Arch Linux ja jopa Android. Muita toimivia käyttöjärjestelmiä on esimerkiksi vuodesta 1987 asti kehitetty Risc OS. Kuten käyttöjärjestelmälistasta huomaa ei laite toimi tavallisella Windows-käyttöjärjestelmällä sen PC-koneiden valtavirrasta poikkeavan prosessorinsa vuoksi. Toisaalta, miksi kukaan edes haluaisi käyttää tässä pienitehoisessa tietokoneessa Windowsia kun paremmiakin vaihtoehtoja on jo olemassa?
Hyvät englanninkieliset ohjeet alkuun pääsemiseksi löydät Engadgetista Tämän kirjoituksen kommenteissa voit myös kysyä neuvoa tai kommentoida, vaikka suomeksi. 😉
Raaserin kotelo
Raaseri sai päälleen kauniin kotelon Partcolta. Värivaihtoehtoina olivat valkoinen, musta ja läpinäkyvä. Valkoinen näytti ainakin siinä valaistuksessa enemmänkin beigeltä sähkörasialta joten päädyin kuvassakin näkyvään kirkkaasta muovista valmistettuun vaihtoehtoon.
Kotelo on laadukkaan tuntuinen ja kauniin muotoinen ja siinä on jopa asiaan kuuluva vadelmakaiverrus. Raaserin asentaminen koteloon on hyvin yksinkertaista. Piirilevy vain painetaan paikalleen – mitään työkaluja ei tarvita. Kotelon mukana tulee neljä heiveröisen näköistä kumitassua, jotka kuitenkin täyttävät tehtävänsä asianmukaisesti ja pitävät kevyen kotelon ainakin lakatun puutason päällä hyvin paikoillaan. Kotelossa on myös paikka ruuvinkantakiinnitykselle pöytien alapintoja, seinäasennuksia tai tukevampaa pöydälle sijoittelua varten.
Innostuin tuosta edullisesta ja tyylikkäästä kotelosta jopa siinä määrin että ajattelin etsiskellä vastaavan myös Arduinolle.
