Ryhmäytykset

Aloittavien opiskelijoiden ryhmäyttämiseen kannattaa panostaa ja se kannattaa tehdä jo ensimmäisellä viikolla.

Tätä tehtävää ei ole hyvä antaa kokemattomien opiskelijoiden vastuulle, vaikka itselläni on myös myönteisiä kokemuksia perusteellisesti (yli 20 tuntia) ryhmäyttämiseen koulutettujen lähihoitajaopiskelijoiden osaamisesta. Kokemukseni muiden ammattialojen tai lyhyemmän ryhmäyttämiskoulutuksen käyneistä on kehno ja ryhmäytys voi herkästi saada siihen kuulumattomia tai jopa ryhmää vahingoittavia piirteitä, kuten mopotus.

Parhaimmat kokemukset alkuvaiheen ryhmäyttämisestä olen saanut, kun ryhmäyttäjinä on toiminut opetusta tukeva henkilöstö ja kun heidät on perehdytetty tehtävään ajoissa. Ryhmäyttäjinä ovat menestyksekkäästi toimineet mm. kuraattori, opinto-ohjaaja, erityisopettaja, oppilaitospsykologi, nuoriso-ohjaaja, oppilaitospappi ja terveydenhoitaja. Ryhmäytyksissä tehdyistä havainnoista on heille hyötyä oppilaitoksen arjen alkaessa.

Ryhmäytyksen alkutilanne

 

Aloittavia opiskelijoita opettavat henkilöt kannattaa pitää tietoisina ryhmäytyksen tavoitteista, käytetyistä menetelmistä ja odotuksista, joita heihin kohdistetaan. Tämä lienee syytä tehdä jo keväällä ja niistä kannattaa muistuttaa syksyn kiireiden keskellä jaettavalla tiedotteella ja tarjoamalla keskustelumahdollisuus aiheesta mahdollisille uusille opettajille, joille oppilaitoksenne käytännöt ovat vielä vieraita.

Ryhmäytyksen aikana tehtyjä havaintoja kannattaa kirjata strukturoidulle lomakkeelle ryhmän toimiessa, koska tehdyt huomiot sekoittuvat helposti ja niihin saattaa vaikuttaa muiden työntekijöiden antama palaute ryhmän toiminnasta. Pyynnöstä voin toimittaa käyttöönne valmiin lomakepohjan.

Tavoitetila alkuvaiheen ryhmäytyksen jälkeen

Mikäli alkuvaiheen ryhmäyttäminen ei ole tuottanut hyvin toimivaa ryhmää tai ryhmän toimintakyky on myöhemmin heikentynyt, voitte käyttää ryhmädynaamisten interventioiden menetelmää. Tutustu ryhmädynaamisiin interventioihin.